December 27, 2008

Elämä on ihmeellistä ja maailma pieni

Jos tämän joulukuun jostain muistaa, niin ainakin siitä et tapasin monta vanhaa tuttua uudelleen Galwayssa. Sain nimittäin viimeinkin aikaiseksi liittyä siihen facebookiin, kun niin monet (teistä) siihen olivat "painostaneet".. Ja sitä kautta sain tietää, että yksi entinen luokkakaveri, täältä vaihtoajalta, asuu nykyisin melkein naapurissa! Tavattiin uudelleen ensimmäistä kertaa sitten tammikuun 02, kun täältä opiskelemasta pois muutin. Oli todella kiva tavata ja oltiinkin pubissa tuossa ennen aattoa, kun täällä oli "aivan kaikki" ulkona juurikin yhtenä joulun iltana. Sillä samalla reissulla (oli kyllä tosi hauska ilta) törmäsin myöskin toiseen entiseen tuttuun (hevospiireistä), jota en ole nähnyt vuoden 04 jälkeen. Saa nähdä pääseekö pian taas tallille uusien (tai uusvanhojen) kontaktien kautta. =) Ainakin hauskaa on ollut ja nyt on taas enempi kavereita. Kaikkea sitä sattuu ja kummasti vuodet livahtaa ohitse.

Laitoin uusia kuvia sinne kuvaboxin Irlannissa-kansioon.. eli saa käydä katsomassa.

Joulu on ohitse!

Jep jee, arki palaa taas. On kyllä tietenkin ihan mukavaa olla muutama päivä lomillakin, olen saanut paljon hyödyllistä tehtyä kuten siivottua ja pestyä pyykkiä. Rio on päässyt kunnon lenkeille, kun olen ollut kotona valoisaan aikaan. Eilenkin käytiin taas rannalla ja ihailtiin, kun siellä joku ratsasti hevosella ja kolme koiraa mukanaan. Juuri tuollaista mä haluaisin täällä tehdä, ratsastella rannalla niin et Rio voisi juosta mukana. Ei vaan ole ihan mahdollista tämän koiran kanssa. En voi pitää sitä irti jos on koira taikka hevonen näköpiirissä, sen korvat katoavat välittömästi eikä todellakaan tule takaisin minun luokseni.. Nytkin otin sen ajoissa kiinni kun näin hevosen jo kaukaa ja ei sen tarvinnut tulla edes lähelle, kun Rio kiskoi remmissä, tassut suti hiekkaa ja haukkui.. Se varmaan kaipaa koiraseuraa aika paljon, koska se on täällä alkanut käyttäytyä huomattavasti huonommin toisia koiria ohitettaessa. Meillä on tässä naapurustossa kaksi koiraa yhdessä pihassa, jotka haukkuvat aina villisti portilla ohi mentäessä. (tietenkin joudutaan menemään siitä ohi joka kerta jonnekin lähtiessä) Rio kiskoo remmissä jo pitkälti ennen tuota pihaa ja ohittaessa joudun vetämään perässäni kahdella jalalla kulkevaa ja haukkuvaa kerryä. Todella kaunista käytöstä. Samoin muita ohittaessa se unohtaa minut kokonaan ja kiskoo jalat sutien toisen koiran suuntaan.. Se vaan menee niin kierroksille muita eläimiä nähdessään, että kaikki muu unohtuu.

Jossain vaiheessa kerroin, että tällä alueella olen viihtynyt senkin takia, että tässä on edes pari valaistua tietä iltalenkkejä varten. Pimeässähän täällä ei uskalla liikkua. Tiet todella ovat niin kapeita ja ihmiset ajavat niin kovaa autoilla, että väistämismahdollisuudet ovat olemattomat, etenkin pimeällä. Alla kuva tyypillisestä maantiestä, tällaisilla teillä ajavat kahdeksaa-yhdeksää kymppiä, joten pimeässä on aika vaarallista edes ilman koiraa hihnan päässä.. Kuvassa mittakaavan vuoksi kerry, että näkee ettei tie kovin leveä ole. Keli oli kyllä tänään kaunis!!

December 24, 2008

Rauhallista joulua

Rio toivottaa kaikille tutuilleen, sisaruksilleen ja muille koirille rauhallista joulun aikaa! Toivottavasti saatte viettää rentouttavia hetkiä yhdessä läheisten kanssa. Meillähän Rion kanssa on täällä joulu ihan kahdestaan, eli nautimme vain toistemme seurasta. Todennäköisesti käymme pitkillä lenkeillä ja olen ostanut Riolle ison aidon luun.. Muuten joulu ei sitten meillä näykään, itselleni en aio mitään jouluruokia laittaa vaan kokkailen jotain ihan tavallista arkiruokaa. Pianhan se on ohi, tämäkin juhlapyhä taas vuodeksi!

December 20, 2008

Rantaelämää

Suomessa ollessa Rion suosikkipaikkoja oli metsät, siellä sai juosta kavereitten kanssa niin että risuja ja lumipaakkuja nypittiin jaloista pitkään lenkin jälkeen.. Täällä on metsien puutteen vuoksi vaihtunut viikonlopun lenkkimaisemaksi rannat. Viime viikonloppuna oli tosi upeat aurinkoiset ilmat ja laskuvesi, joten käytiin kahden ja puolen tunnin lenkillä rannalla ja läheisellä saarella (jonne siis pääsee jos vesi on alhaalla). Nyt juuri ennen joulua on taas kelit talviset eli tuuli on melkoinen ja sateita tihuttaa aina välillä, mutta mentiin tänäänkin rantaan. Tunnin verran sai Rio juoksennella pitkin rantahiekkaa ja nurmikoita. Selvästi nautti kyllä.

Pimeisiin iltoihin tuo mukavasti virkistystä tuo kuntosali uima-altaineen ja saunoineen. Siellä on lämmintä, valoisaa ja musiikki soi aina. Pari kertaa viikossa olen nyt käynyt salilla ja saunassa. Koti-iltoja haittaa kyllä hieman se ettei ole televisiota! Kummasti siihen kapineeseen tottuukin, on ihan outoa olla ilman. Mutta tämä nettiyhteys korvaa jonkinverran. Videoita on netissä jos jonkinlaisia ja subtvn sivulla näkee joitain ohjelmiakin.

December 18, 2008

Tarinan onnellinen loppu

Viime viikonloppuisen "koiratragedian" loppu on onneksi pienen koiranpennun kannalta onnellinen.. Se nimittäin sai uuden kodin lämpimästä (tai no, irlantilaisittain lämpimästä) asunnosta. Suomalainen Anu, joka opiskelee täällä oli koululla keskustellessaan luokkakavereitten kanssa puhunut koirista ja yksi luokkakaveri oli kertonut etsivänsä pientä koiraa. He soittivat sitten minulle ja lupasin näyttää missä tämä mies asuu, jonka pihalla hylätyt pennut olivat. Kävimme eilen siellä ja pennut olivat edelleen samassa pihassa. Viikossa olivat kasvaneet tosi paljon, eli ovat kyllä tosi nuoria. No, tämä nuori pariskunta halusi ottaa koiran ja tänään tekstasin heille kysyäkseni miten pennun kanssa menee. Vastaus oli, että todella hyvin ja ovat onnellisia uudesta pennusta.

Tämä viikko on ollut todella pimeä ja sateinen. Nyt ei ole enää ollut pakkasta öisin, mutta vettä tulee vaakasuorassa aika lailla koko päivät.. Tänään mentiin Rion kanssa rannalle iltalenkille, mutta se ei osoittautunut kovin hyväksi suunnitelmaksi kylmän tuulen vuoksi, joka toi sateen mereltä vaakasuorassa. Rioa se ei tunnu haittaavan.

Töissä rupeaa hommat vähän sujumaan, ei ole niin "uusi työntekijä ja kaikkien tiellä" -olo kokoajan. Suurin osa porukkaa lähtee tämän viikon jälkeen joululomille. Minä olen koko joulunajan töissä, lukuunottamatta virallisia juhlapyhiä, joita täällä on vain joulupäivä ja tapaninpäivä sekä uuden vuoden päivä.

December 14, 2008

Olipa kerran koiranpentu..

Surullinen joulutarina koiranpennusta, josta meinasi tulla Rion adoptiokaveri.
Kaikki alkoi siitä, kun lenkillä viime viikolla mentiin yhden talon ohitse, jossa on paljon eläimiä pihassa. Rio jäi niitä katselemaan aidan taakse ja talon isäntä tuli juttelemaan portille. Kysyi, että en haluaisi toista lenkitettävää. Kertoi sitten, että pari päivää aiemmin oli auto pysähtynyt talon kohdalle ja autosta oli jätetty tielle kaksi koiranpentua. Ilmeisesti nämä koirien hylkääjät ajattelivat, että kyllä ne otetaan taloon, jossa on jo eläimiä. Mies kertoi, että hänellä on oman paimenkoiran pennut sisällä ja ei voi ottaa pentuja sisälle. Siellä ne olivat pihassa, kaksi pientä mustaa otusta, leikkivät kissojen kanssa ja kuulemma nukkuivat niiden kanssa heinäkasassa. Siis HEINÄKASASSA ja täällä on öisin ollut todella kylmää, jopa pakkasta! Jäin miettimään koiraraukkaa ja voisinko harkita kodin antamista toiselle pennuista.

Päätin, että menen perjantaina katsomaan, jos ovat vielä siellä niin otan toisen kotiin Riolle seuraksi. No, tuli perjantai ja menin katsomaan mikä hylättyjen koirien tilanne oli. Siellähän ne olivat pihassa ja mies sanoi, että voisi ehkä pitää itse narttupennun. Hän nosti urospennun minun syliini, ja se tärisi kylmissään, ihan märkänä sateesta. Siinä vasta näin ekaa kertaa pennun kunnolla ja se oli kyllä todella pieni! Tassut myös eli ei edes kasvaisi kovin isoksi. Mietin pärjäisiköhän se Rion kanssa, kun kuitenkin haluaisin sille painikaveria, jos toisen koiran ottaisin. Mutta eihän sitä voinut laskea takaisin märkään maahan ja niin koiranpentu tuli mun kanssa kotiin perjantai-iltana.. Heti kotiin päästyäni tiesin, että idea ei ollut toimiva. Rio haukkui pennulle ja sai sen pakenemaan sohvan alle. Ei päästy Rion kanssa lainkaan iltalenkille, kun pienestä koiranpennusta lähti uskomaton kimeä ääni heti jos sitä jätti yksin edes toiseen huoneeseen. Rio siis kävi vaan omassa pihassa ulkoilemassa ja minä ruokin selvästi nälkäistä pentua, joka roikkui housun lahkeessa pienillä naskalihampailla.

Oma analyysi koiran rodusta on, että enimmäkseen siinä oli Jack Russelin terrieriä ja jäisi suunnilleen sen kokoiseksi. Kuitenkin väritys oli musta, joten jostain muusta rodusta se väri tulee. Yöksi otin molemmat makuuhuoneeseen, niin että pieni oli rajatulla alueella portin takana sängyn päässä. Se heräili pitkin yötä ja piti kimeää huutoa. Tämä taas hermostutti Rion, joka joka kerta herättyään ravasi ympäri asuntoa ja haukkui. Emme siis nukkuneet liiemmin. Aamulla tajusin, että en mitenkään voi pitää noin pientä koiraa, jonka iästä tai rodusta en tiedä yhtään mitään. Se oli liian pieni edes ulkoilemaan vapaasi pihassa (joka muuten on ihan loistava koirille), sillä mahtui portin alta! Rion kanssa painimaan siitä ei olisi edes isoksi kasvettuaan ja aika kauan olisi pitänyt odottaa, että niitä olisi uskaltanut pitää samassa tilassa kahdestaan ilman valvontaa.

Kävi sitten niin, että päätin ettei kaikkia Irlannin hylättyjä russeli-sekoituksia voi pelastaa (niitä on täällä joka puolella ihan riittämiin) ja ettei ole minun syyni, että koira joutuu olemaan ulkona. Vaikka olen täysin sitä mieltä, että koiranpentuja ei voi jättää ulos tällä kelillä, vein pennun takaisin samaan pihaan, josta sen olin hakenut. Koko lauantai meni surullisissa tunnelmissa ja illan sääennusteessa luvattiin todella kylmää yötä, pakkasen lisäksi rankkaa sadetta. Pennun puolesta oli tosi paha olo, mutta se vaan ei ollut minun koirani.. Erittäin suloinen kyllä, katsokaa itse:

December 12, 2008

Nettiyhteys sivistykseen

Jee, nyt on kotonakin yhteys ja pääsen mm. lataamaan kuvia tuonne kuvaboxiin. Perustin uuden kansion nimeltä Irlannissa. Linkki

Joulukuu jo!

Aika on mennyt tosi nopeasti, vastahan Rion kanssa tänne tultiin lokakuun lopussa ja nyt on jo joulukuu.. Ollaan oltu siis puolitoista kuukautta Irlannissa ja olen töissäkin ollut jo pari viikkoa yli kuukauden! Työpäivät vilistää tosi nopeasti ohi, kun on paljon "sekalaista" tekemistä.

Viime viikonloppuna meillä oli eka vieras Suomesta, Niina oli viikonlopun käymässä. Tuntui, että aikaa oli vähän ja viikonloppu kului tosi nopeasti. Toisaalta niinhän ne viikonloput ja lomat aina. Oikein hauskaa oli, että oli seuraa. Päästiin ostoksille jouluvalojen loisteessa ja pariin pubiin elävän musiikin tahdissa. Sitä parasta Irlantia siis.

Työviikkokin kului niin nopeasti, että tuntuu etten ole tehnyt mitään koko viikolla. Hieman on ollut flussa päällä niin ehkä siksikin on iltoja tullut vietettyä sohvalla sen jälkeen, kun Rion iltalenkit on tehty.