Uusi vuosi, uusi blogiteksti!

On aikaa vierähtänyt tämän blogin päivittämisen jälkeen. Lukijatkin ovat varmasti jo väsähtäneet eli en tiedä eksyykö tänne enää kukaan. Jos joku onneton tylsistymistään kävisi blogia tarkistamassa, niin kirjoitetaan nyt sitten hieman uutta! Vuosi 2012 on päässyt käyntiin jo kunnolla ja kevätkin kurkistaa. Riolle tämä kevät on ollut muutos sen vuoksi, että Rio kävi kastraatioleikkauksessa maaliskuussa 2012. Nyt se totuttelee elämäänsä uudelleen, jossa (ehkä) keväiset tuoksut eivät enää viekään mieltä niin kovalla vauhdilla.. Toivotaan pientä elämän helpottumista ja jopa rauhoittumista?

Ainakin elämä oman "siskon" eli weimarinseisoja Lunan kanssa hieman helpottuu, kun ei tarvitse kaksi kertaa vuodessa pitää suljettuja ovia koirien välissä.

Rion sopeutuminen Lunaan alkoi hienosti silloin, kun tyttö tuli taloon ja juoksevat edelleenkin hienosti yhdessä lenkeillä taikka muutenvaan ulkona. Mutta hieman pulmia omistajille aiheutti Rion suhtautuminen Lunan kasvamiseen. Lunan täytettyä kaksi vuotta Rio nimittäin päätti alkaa koventaa kuria kotona. Ensin omittiin ruuat, luut ja lelut lattialta, sitten alettiin komentaa jo muutenkin sisällä esimerkiksi liikkumisesta. Omistajat eivät olleet tästä Rion ottamasta roolista ihan samaa mieltä ja onkin jo puolen vuoden ajan pidetty tarkkaa kuria kotosalla kummankin koiran liikkumisen suhteen. Kyllä meillä ihmiset sanovat miten kotona saa käyttäytyä ja miten ei. Ostimme Riolle jo kuonokopankin, mutta lähinnä Lotan mielenrauhan takia eikä oikean uhan vuoksi. Rio ei ole koskaan purrut Lunaa, vaikka olisi kyllä voinut jos olisi halunnut. Sen komentamisesta lähtee vain kova ääni.

Tämä blogi on vaarassa sulkeutua, sillä se jäikin jo hieman taustalle, kun Lotta ei ole muistanut päivitellä blogia.. nyt onkin suunnitteilla ihan uusi versio, joka keskittyisi hieman laajemminkin maailman asioihin kuin vain kerrynterrierin sielunelämään.. Sitä odotellessa, hyvää kevättä kaikille!! Kuulette ensimmäisenä uudesta blogista jos ja kun se on avattu!

Summer in Ireland

Uusi kesa Irlannissa. Kirjoittelu on taas jaanyt muiden hommien myota vahaiseksi.. Hieman uutta asiaa siis.. Riohan on saanut uuden kaverin, kun Luna muutti taloon. Lunasta on kasvanut kahdeksan kuukauden aikana oikein sopiva juoksukaveri Riolle, juuri sellainen kuin Riolle olin toivonutkin. Nyt saa kayda taas kunnon lenkeilla rannalla ja niityilla. Nayttelykausi avattiin talle kevaalle vappuna, olimme kahdessa nayttelyssa 1.5. ja 2.5. molempien koirien kanssa. Kerryjen taso oli kova, urosten avoimessa luokassa nelja erittain laadukasta kerrya ja Riolla ei siis mahdollisuuksia. Se oli molempina paivina neljas, mutta sai laatuarvostelusta erinomaiset arvostelut. Olin siis oikein tyytyvainen Rion esiintymiseen ja sijoitukseen kilpakumppaneihin nahden. Luna sen sijaan yllatti.. 1.5. tuli esille miten tuomarit saattavat suosia jotain tiettya ominaisuutta.. Luna siis kun on pitkakarvainen harvinaisuus lyhytkarvaisten joukossa.. se sai laatuarvosteluksi vain lupaava eika paassyt jatkoon. 2.5. sen sijaan itavaltalainen tuomari oli paremmin tilanteen tasalla ja Luna arvostelulla erittain lupaava, oli rotunsa paras!! Sen sijaan pentujen kilpailussa (kaikkien rotujen pennut samassa kehassa) se ei sijoittunut. Meilla oli oikein mukava viikonloppu kaikenkaikkiaan ja Irlannissa kevat kauneimmillaan! Matkalla etelan suuntaan nayttelypaikoille saimme ihastella vihreita maisemia ja kukkia kaikkialla. On taalla niin omanlaisensa maisemat!

Uusia suunnitelmia on vireilla kaikenlaisia.. mahdollista muuttoa toiseen taloon, kun taas kevat- ja kesaaikaan alkavat enemman hairita vapaana juoksentelevat koirat.. Uusia tyokuvioita Lotalla, joista ei viela sen enempaa voi kertoakaan. Kesa on kylla mukavaa aikaa!! Nyt pitaa taas ottaa intensiivikurssi koirien koulutukseen, kun on aikaa. Juuri on Rio taas pesty ja trimmattu. Seuraavat nayttelyt ovat suunnitelmissa kesakuussa, molemmille ainakin kaksi nayttelya kesakuulle. Haluaisin kayda briteissakin nayttamassa, mutta tuntuu olevan aika huonosti informaatiota tarjolla netissa, eivat niin kayta modernia tekniikkaa silla(kaan) saarella. Palataan taas, aurinkoa kaikkien ystavien kesaan!! Uusia kuvia albumissa "pikkusisko" Lunasta!

talvi-iloja

Rio ei ole paassyt tana talvena lainkaan kaymaan Suomessa eli se on nahnyt vain parina aamuna lunta. Taalla Galwayssa on kylla joulun aikaan ollut kylma, parin asteen pakkasia, mutta lunta tuli vain parina aamuna muutaman sentin verran. Riohan nauttii kylla lumessa hyppimisesta ja koittaa kovasti syoda kaiken lumen. Nyt kun silla on uusi kaveri kotona, on pentukin oppinut nopeasti Riolta mm. juuri lumen syonnin. Toista kerrynterrieria ei tullut, ehka suurimpana syyna tuo trimmaaminen. Rion peseminen ja trimmaaminen on mukavaa, mutta jos koiria olisi kaksi, hommaa olisi hieman liikaa. Toisen koiran tuli siis olla turkiltaan helppohoitoisempi ja olenhan aina pitanyt ennemmin isoista koirista kuin pienista.. kylla koiran pitaa olla koiran kokoinen. =)

Luna on siis pitkakarvainen weimarinseisoja ja se tuli meille marraskuussa. Joulu menikin pennun kanssa touhutessa koti-oloissa. Olemme loytaneet pari uutta kivaa lenkkeilyaluetta, jossa koirien voi antaa juosta vapaana. Rannalla kaymme edelleen viikonloppuisin, mutta jos on hyva ilma niin siella on ihan liikaa porukkaa kaikenkarvaisten koirien kanssa. Luna on myos mukana Rion agility-treeneissa, tosin se vain juoksentelee ihmetellen mita isommat koirat tekevat. Rio edistyy agilityssa todella hienosti ja on oikein hyva! Jos mina vain pysyn perassa niin Rio kylla suoriutuu vaikka minkalaisesta radasta nopeasti. Se voisi olla hyva kisoissakin, mutta en ole varma miten sen pitaminen irti toisten koirien lahella onnistuisi. Emme ehka pysyisi radan sisapuolella suorituksen ajan. Maaliskuussa aloitamme uuden koiranayttelykauden joulutauon jalkeen, nyt siis kahden koiran kanssa. Saas nahda miten kay!

Tallaista taalla, kohti Irlannin kevatta!

Pimeältä vihreältä saarelta

Hupsista, kun jäi pitkäksi aikaa blogin päivittäminen. Tarvitsee taas ottaa niskasta kiinni ja ruveta päivittämään useammin näin syysaikaan. Kesäkuukausina sattui ja tapahtui niin paljon ettei ehtinyt blogia kirjoitella. Kuitenkin muutamaltakin eri henkilöltä on saatu palautetta blogin hiljaisuudesta, joten uskon että tätä joskus luetaankin.

Olemme eläneet mukavan kesän, vaikka kovin aurinkoinen se ei ollutkaan. Sateita tietenkin tällä saarella odotettiinkin, mutta myös Suomen loman kahdesta viikosta taisi kaksi päivää olla kuivia.. Sielläkin kävimme siis kääntymässä ja ensimmäistä kertaa lentomatkailemassa koiran kanssa. Suomeen päin sujui kaikki hienosti ja Rio matkusti oikein hyvin. Saarille sen sijaan onkin hankalampi tuoda koiria, kun ne pitää lähettää matkaan rahtiterminaalista ja Lontoossa nouto tapahtuu jostain hyvin kaukaa lentoaseman terminaaleista. Siellä jossain teollisuusalueella siis seikkailin etsimässä paikkaa, josta koiran voi vastaanottaa. Paljon tarvittiin papereita ja allekirjoituksia ennenkuin sen sieltä sai. Tietenkään ei tarvitse edes mainita ettei lysti ollut edullista. No, Rio pääsi leikkimään erityisesti Stella tyttöystävän kanssa ja kävimme yhdessä näyttelyssäkin. Näyttelypäivä ei ollut kuitenkaan meidän päivämme ja Rio sijoittui kerryuroksissa toiseksi.

Kesän jälkeen olemme saaneet seuraa kotiinkin, kun uusi ihminen muutti meille. Rion kanssa kaikki on sujunut hienosti, se on ottanut uuden ihmisen omakseen, mutta selvästi vielä on sitä mieltä ettei totteleminen ole välttämätöntä ellei oma emäntä käske. Kesän aikana täällä Irlannissa kävimme vain kahdessa näyttelyssä, joista toinen oli suuri tapahtuma "All Terrier Show" Dublinissa. Siellä emme sijoittuneet, mutta arvostelu oli kuitenkin erittäin hyvä. Toinen näyttely oli taas ihan pieni paikallinen näyttely ja Rio taas toisena.. Sijoitus alkaa tulla tutuksi.. ;)

Keväällä saatu uusi asunto on kyllä loistava, viihdymme edelleen hienosti! Takka on näin viileään syysaikaan oikein mukava ja tunnelmallinen. Keittiö taas on suuri ja kivilattiainen, Rion oma huone silloin kun ihmiset ovat töissä. Naapurin kultaisennoutajan kanssa edelleen haukutaan, kun tavataan, mutta sen vaarallisempia tilanteita ei sen kanssa onneksi ole päässyt syntymään. En edelleenkään ymmärrä tätä "kaikki koirat pihalle vapaasti juoksentelemaan, vaikka tielle" tyyliä. Monesti olemme lenkeillä joutuneet kääntymään kotiinpäin suunniteltua aikaisemmin juuri siksi, että teillä juoksentelee vapaana toisia uroskoiria.

Kerry ja vehnäterrierikerhon lehteen olen kirjoittanut pari kertaa Rion kuulumisia täältä ja saanut ihan kivaa palautetta jutuista. Agilitytreenejä olemme jatkaneet ja ne alkavat sujua oikein hyvin. Kolmen eri koiran kanssa olemme treenailleet ja Rio alkaa pikkuhiljaa pysyä jo minun mukana, vaikka olisi tyttöjä lähistöllä.. Tuntuu tykkäävän hyppäämisestä ja se on hyvä liikuntamuoto energiselle nuorelle koiralle.

Jatkan taas myöhemmin täältä sateisista tunnelmista, lupaan ettei siihen mene kuukausia!

Koirankoulutusta ja sadepäiviä

Hip heijakka, on vierähtänyt kummasti taas aika edellisestä tekstistä. On siis aika kirjoittaa, että olemme paitsi hengissä myös oikein hyvissä voimissa! Uusi asunto on niin kiva, että en lakkaa sitä ihmettelemästä. Kiireisinä meitä on pitänyt ihan vain "koiraperheen arki". Rion kanssa on touhuttu kaikenlaista, agilitya olemme käyneet parina kertana treenaamassa ja sehän alkaa sujua harjoituskertoihin nähden hienosti. Rio menee innokkaasti putkiin ja hyppiihän se mitä tahansa.. pujottelua se ei vielä hoksaa, mutta ei mikään koira parilla harjoituskerralla. Alue on siitä hyvä, että tuon koirakoulun agi-radan saa varata ihan itselleen, jolloin siellä pääsee aidatulla alueella turvallisesti harjoittelemaan koiran kanssa. Meillä kun se keskittyminen menee muihin koiriin, jos niitä on näköpiirissä.

Harjoitusnäyttelyssä myös käytiin, omalla kylällä järjestetyssä pienessä näyttelyssä. Onneksi sattui kaunis sunnuntaipäivä, niin kivahan siellä oli nurmikentällä olla auringossa. Rio osallistui ainoana kerrynä terriereiden "keräilyerään" eli luokkaan "muut terrierit". Senhän me tottakai voitimme kirkkaasti, kun eihän trimmaamattomasta skotlanninterrieristä ole mitään vastusta.. Mutta terrierien ryhmää emme enää voittaneet vaan se meni Airendalelle, joka olikin ihan komea ja jopa trimmattu! Pienessä näyttelyssä näki kyllä kaikenlaista yrittäjää.. toisilla koirat viimeisen päälle laitettuna, toisia tuskin koskaan harjattu. Leikkimäänkin on Rio päässyt kun käytiin "metsä"lenkillä (on siellä puita) työkaverin vaimon ja hänen kahden koiransa kanssa. Rio nautti, kun pääsi juoksemaan kunnolla airendalenartun ja dalmatialaisen nartun kanssa.

Kotona meillä onkin ollut aina vähän väliä toistuva tämä ongelma reviiristä.. Nimittäin se lähimmän naapurin kultainennoutaja edelleen juoksentelee vapaana pitkin pihoja ja käy haukkumassa jopa meidän omalla ovella. Yhtenä viikonlopun päivänä, kun olin lenkille lähdössä ja oven avatessani se tuli siihen oven eteen haukkumaan (taas), tuli naapurin mies hakemaan koiransa pois ja kysyi saisiko tutustuttaa koiria toisiinsa. Selitti kuinka on lukenut koirien käyttäytymisestä jne.. No, hän kävelytti ensin Rioa omassa pihassa, haki sitten omansakin hihnaan ja käveli niiden keskellä, aina välillä komentaen istumaan tms. Hyvin se meni ja lopulta harjoitusten jälkeen istuivat vierekkäin nätisti pihassa. Luulin jo, että ongelma on ainakin pienentynyt. No eihän näin tietenkään.. Seuraavalla viikolla lenkiltä tullessamme naapurin koira taas seurasi meitä haukkuen ja Riohan tietenkin siihen vastasi, joten minä lähinnä revin Rioa remmissä kotiovea kohti muutenkin työpäivän jälkeen väsyneenä. Naapurin mies sitten tulee pihalle ja alkaa selittää minulle miten ei kannattaisi kiristää hihnaa, kun se aiheuttaa vain painetta koiralle.. (juu juu, normaalitilanteessa niin, mutta kun toinen seuraa haukkuen) Hän sitten kysyy saako ottaa Rion ja ottaa remmin minulta ja laittaa Rion istumaan, sitten hitaasti kohti ovea lyhyissä pätkissä. (ja tottakai hänen oma koiransa ei enää hauku, kun omistaja on siinä ja tämä taas johtaa siihen, että Rio rauhoittuu). Tästä seurauksena miehen analyysi tilanteesta oli että RIO on "jo paljon parempi". (Kun hän on sitä noin viisi minuuttia "kouluttanut", minä kaksi vuotta eikä edelleen ole poistettu ongelmaa siitä, että hänen koiransa on se joka meitä seuraa vapaana haukkuen). Just. Minulla kiehahti enkä tiedä enää miten nätisti seuraavalla kerralla ilmaisen, että se koira omaan pihaan taikka pian on poliisit pihassa.. ;)

Tällaisia "maailman tehokkaimpia koirankouluttajia" täällä meillä naapurissa on. Viidessä minuutissa tottelee kaikki muut paitsi oma koira. (siis heidän omansa ei esimerkiksi tule kutsuttaessa sisälle vaan jahtaavat sitä päivittäin pihassa joidenkin herkkujen kanssa)

No joo, nyt muihin asioihin ja palataan!

Näyttelykausi avattu vuodelle 2009

Vierähti viikko ennenkuin sain aikaiseksi kirjoittaa näyttelystä tänne. Olimme siis viime viikonloppuna (18.4.) Corkissa All Breed Championship Show:ssa esittelemässä suomalaista kauneutta ja asennetta.. =) Olin etukäteen täysin turhaan huolehtinut vieläkö Rio muistaa miten näyttelyissä käyttäydytään ja mitä siellä tehdään. Se tuntui muistavan hyvinkin ja käyttäytyi tosi hienosti.

Koiria oli nurmikentällä paljon, mutta kerryjä vain kolme. Ilmeisesti paikalliset kasvattajat olivat keskustelleet keskenään ja tiesivät ettei uroksia kannattanut tuoda.. Mistäs minä sen olisin tiennyt, joten meitä oli sitten vain kaksi urosta, Rio ja nuorempi (musta) uros tuomarin oman koiran poika.. Rio sai erinomaisen arvostelun (ei kyllä annettu mitään kirjallista arvioita, vai.n kortti, johon oli ruksattu Excellent) ja voitti avoimen luokan, jossa se oli ainoana uroksena.. Sen sijaan paras uros-titteli ja serti hävittiin tietenkin tälle toiselle. Toinen uros (Glenfitor O'Maoileoin) voitti myös rodun parhaan, vaikka vastassa oli oikein hieno ja värinsä vaihtanut narttu.. Opinpa taas uutta koiranäyttelyiden maailmasta. Ei pidä viedä tuomareille, joiden omia kasvatteja voi olla mukana. Harjoitusta onneksi ja mukava päivä, ei edes satanut lainkaan. Olin myös tyytyväinen Rion trimmiin. Ihan ensimmäistä kertaa olin itse laittanut sen näyttelyyn. Aiemminhan olen sille kyllä kotitrimmejä tehnyt, mutta näyttelyihin joku muu.

Sain kyllä hieman apuja, mutta vasta kehän jälkeen. Nimittäin Irisblue-kennelin Hugh Jordan (jonka narttu Irishblue hot N bothered oli ainoa narttu näyttelyssä) jutteli minulle pitkään näyttelyn jälkeen ja antoi pari vinkkiä Rion trimmistä. Kehui kyllä et se oli ihan hyvin laitettu (näin aloittelijaksi) mutta takajaloista ja kyljistä olin jättänyt hieman liian "pörröiseksi".. Osittain tietoisesti, sillä tottumaton silmä on sitä mieltä, että hieman karvaa saisi jäädä kylkiin antamaan "lisää kroppaa" koiralle. No, opin kokoajan! =)

Hugh oli todella mukava ja kyseli olemmeko ilmoittautuneet kerryjen erikoisnäyttelyyn Dublinissa Euroopanvoittajanäyttelyn yhteydessä. Lupasin ilmoittaa Rion sinne. Täällähän on kilpailevia yhdistyksiä, joten kerryjen rotunäyttelyitä järjestetään itseasiassa kaksi samana päivänä, ovat peräkkäin. Heidän yhdistyksensä näyttely on tämä jälkimmäinen. Olin ajatellut mennä vain aamun näyttelyyn, mutta Corkin reissulta palattuani ilmoitin Rion niihin molempiin. Samahan se, jos kerran jo Dublinissa ollaan sinä päivänä! Olen myös varannut hotellin Dublinista tuolle toukokuun viimeiselle viikonlopulle. Se onkin meidän seuraava näyttelymme. Tässä välissä on 10.5. (siellä äitienpäivä, täällä sellainen on jo ollut maaliskuussa) on meidän omalla kylällä Claregalwayssa harjoitusnäyttely. Sinne menemme ihan huviksemme viettämään sunnuntaipäivää. Kuvat näyttelystä laitan tuonne kuvaboxiin!!

Nyt menen laittamaan lounasta, kun aamusta tänään olimme jo treenaamassa agilityä ja tottelevaisuutta koirakoulussa.. Rio lähettäisi terveisiä tuolta lattialta jos osaisi..

Karhunpennusta kerryksi

Pääsiäisvapaat on ohitse, vaikka täällä niitä vapaita ei niin paljon ollutkaan, pitkäperjantaikin oltiin normaalisti töissä. Sentään siis maanantai vapaa eli hieman pidempi viikonloppu. Keli oli mitä loistavin, tietenkin yllättävillä sadekuuroilla kuitenkin höystettynä. Rio sai kunnolla liikuntaa, yhtenä päivänä oltiin rannassa, toisena lenkillä tuolla yhdellä kukkulalla, jossa "pururata" menee ylös toista reunaa ja tulee toista alas. Pääsiäismaanantaina meillä olikin tyttökerry kylässä! Ja Rion silmät pyörivät ihastuksesta kuin hedelmäpelissä.. Se meni kyllä raukka aivan sekaisin kevättunteistaan. Lucy tuli meille leikkimään ja trimmiin. Sen omistajat olivat nähneet Rioa lenkillä ja tulivat kysymään kuka sitä trimmaa. Heillä oli aiemmin ollut tapana viedä Lucy jollekin "trimmaajalle" (joka ei ollut ilmeisesti kerryjä nähnytkään) noin puolen vuoden välein ajeltavaksi koneella. Siis ihan trimmerillä oli ajeltu täysin lyhyeksi, tasaisesti joka puolelta.. tietenkin esim. parta myös ajettu pois. Oli koira kyllä niin raukan näköinen, että enpä ole tuollaista kerryä ennen nähnytkään... Laitan tuonne kuvaboxiin ennen ja jälkeen kuvat, melkoinen ilmestys oli karvakasa.

Lisäksi karvaa lyhentäessä löytyi esimerkiksi, että sen hännän oli typistänyt myöskin joku täysin kerryistä tietämätön, ja aivan päin prinkkalaa. Häntää oli jäljellä ainoastaan ihan pieni töpö, kuten spanielilla. Koska se oli niin lyhyt, niin suunta ei suinkaan ollut selän päällle taikka ylös vaan suoraan alaspäin, saaden ihan koko takaosan vaikuttamaan luiskamaiselta. Todella sääli!! Lucy on perhekoira, mikä tarkoittaa lasten sitä paljolti käsittelevän. Se ei osaa seistä paikallaan eikä ilmeisesti juuri muitakaan käskyjä ja saa herkkupaloja ihan jatkuvasti. Siksi siis karvan lyhentämisenkin jälkeen oli tyttö kyllä melkoisen pyöreä muodoltaan. Jätin kyllä karvan pidemmäksi kuin kerry olisi vaikka näyttelyyn pitänyt laittaa, koska toivoivat sen olevan "edelleen pehmeä ja kihara, kuten Rio" (jota ei ole trimmattu nyt neljään viikkoon) No, pääsivät leikkimään kuitenkin keskenään ja toivottavasti uusi tyttöystävä tulee toistekin leikkimään Rion kanssa. Kas tässä kuvatodistetta karhunpojasta, tunnistaisitko rodun jos et tietäisi:

Kevätaurinko ja silti pitää palella

Jees, olemme muuttaneet! Uusi asunto on tosi kiva, Rion mielestä etenkin portaat on tosi jännät. Niitä on hyvä viilettää edestakas aina sillointällöin jos on liikaa energiaa.. Vielä tosin on kylmä, kun lämmitykset on täällä olleet pois päältä jonkin aikaa edellisen vuokralaisen muuton jälkeen. Hieman kesti hoksata miten tuo systeemi toimii eli miten ne saa päälle ja siksi ensimmäinen yö meni kyllä tosi kylmissä merkeissä vaatteet päällä peiton alla. Nyt on patterit lämpiminä eli paremmalta vaikuttaa jo. Lauantaipäivä on ollut tosi upea ja aurinkoinen. Oltiin tottelevaisuuskoulutuksessa aamupäivällä ja ihan hyvin Rio muistaa oppimansa, jos malttaa keskittyä. Muistin virkistämiseksi hypättiin pari agility-estettä tunnin lopuksi ja Rio pääsi leikkimään vapaana Kylie-kelpien kanssa. Saivat siis juosta oikein kunnolla.

Nyt laitellaan tavaroita paikoilleen pikkuhiljaa ja käydään vielä iltapäiväkävelyllä rannassa. Viime viikonloppuna päästiin muuten todistamaan elämän ja syntymän ihmeitä. Lenkillä siis laitumen ohi mennessämme oli lehmä juuri vasikoinut ja pieni oli vielä ihan kalvojen peitossa. Emo sen nuoli puhtaaksi ja se toikkaroi koivilleen ensimmäistä kertaa. Maito ei meinannut löytyä ihan heti, vaikka mamma sitä oikeaan suuntaan töni. Vasikka tuntui lähinnä laittavan vastaan ja ihmettelevän miksi heti tönitään. Jonkinaikaa siis katselimme Rion kanssa tuon eläinlapsen ensimmäisiä hetkiä ja sitten jatkoimme matkaa.

Sadetta ja koulutusta

Viime viikon upeiden kesäisten ilmojen jälkeen palattiin taas sadelinjalle ja tällä viikolla onkin satanut, tuullut ja ukkostanut ihan kunnolla. Eilisellä lenkillä (mentiin merenrantaan, ei ollutkaan paras idea) kastuttiin oikein kunnolla läpimäriksi. Mitäs oli pakko mennä sinne kaikkein tuulisimpaan paikkaan kastumaan.. Mereltä tuuli ja satoi aika rajusti, välistä sade tuntui olevan jo räntää ja kotiin päästyäkin naama oli vielä ihan punainen kylmästä sateesta. No loppuilta sitten lämmiteltiin kuuman kahvin avulla ja kuivateltiin ihan vain kotona.

Tänään aloitettiin koirakoulu ekaa kertaa tällä saarella! Taukoa olikin tullut viime kesästä asti, kun ei syksyllä enää käyty koulutuksissa Suomessa. Rio oli aivan täpinöissään, innokkaanan tekemässä kaikke mitä pyydetään ja lisäksi vielä tietenkin omia juttuja sen kun kerkiää. =) Ja sehän kerkiää! Eka kerralla meillä oli tutustumistunti Agilityyn. Eli totutettiin Rio erilaisiin esteisiin ja kokeiltiin kiipeilemistä, keinulautaa ja renkaan läpi hyppäämistä. Kaikkeen se meni kyllä tosi rohkeasti, tunneli ei ollut mikään ongelma. Ainoa mistä ei vielä mennyt kokonaan oli kangastunneli (mistä normaalisti pitää puskea läpi, mut nyt pidettiin sitä auki Riolle). Se oli liian epäilyttävä ekalle kerralle. Kävi hakemassa tunneliin heitetyn namin ja kääntyi puolessa välissä pois. =) Mutta kivaa oli molemmilla ja pari kuvaa todisteena tuolla irkku-albumissa kuvaboxissa. Minäkin sain taas lisää itseluottamusta siihen, että teen kyllä asioita ihan oikein tuon koiran kanssa. Ensi viikolla alkaa sitten tottelevaisuusharjoitukset. Kouluttaja niin kehui Rioa kun se on tottelevainen ja iloinen poika. Niinhän se onkin, voi ylpeä omistaja todeta! =)

Onneksi tänään ei ole satanut, mutta viileä on tuuli. Sääennusteen mukaan noin 5-6 astetta vain lämmintä. Nyt vaan odotellaan ensi viikonloppua ja muuttoa uuteen asuntoon!! Saas nähdä millaisia koiria siinä naapurustossa liikkuu. Toivottavasti mukavampia kuin tässä naapurustossa tuo yksi saksanpaimenkoira, joka on nyt pari kertaa tullut pihasta rähjäämään meille karvat pystyssä.

Hyvä päivä ja NIIIIIN kaunis koira!

Olihan piristävä ja hyvää mieltä tuova sunnuntai. Eilen kului tosiaan melkein koko päivä Rion kanssa lenkkeillessä, pestessä ja trimmatessa. Koitin laittaa mahdollisimman hyvin.. Mielestäni sen trimmi onnistui oikein hienosti ja tänään saatiin kyllä tosi mukavaa palautetta! Aamupäivälenkillä käveltiin tuolta kylän läpi ja kyllä Rioa ihailtiin, sekä autoista että pari ohikulkijaa sanoi miten on "gorgeous dog". Paras oli kuitenkin eräs auto, joka ihan meitä varten pysähtyi ja sieltä ihmiset tulivat ihan innoissaan katsomaan Rioa.. Heilläkin on kerry ja tulivat sanomaan ettei tällä alueella juuri muita kerryjä näy. Kysyivät kuka Rioa trimmaa, kun on niin hieno. Kertoivat samaa kuin olen huomannut trimmaajien (siis joilla on trimmausvastaanotto, kaikille roduille mainostavat) kanssa jutellessa eli etteivät irlantilaiset osaa ja välitä juuri kerryjä laittaa. He olivat vieneet useammalle trimmaajalle ja kaikki olivat vain ajaneet koneella karvan tosi lyhyeksi, ei siis kerryn "mallia". Ihailivat Rion päätä, kun se on niin kerrynnäköinen.. Olivat ihan mukavia ja sovittiin, että Rio saa mennä joku päivä sinne heidän pihalleen leikkimään narttukerryn kanssa. Eli Rio sai uuden tyttöystävän! Tosi hyvä juttu. Mutta vielä hauskempi on se, että haluaisivat minun trimmaavan kerrynsä. Lupasin kokeilla ja katsotaan mitä tykkäävät. Kerroin kyllä, että olen laittanut vain Rioa, mutta he eivät näyttelyissä käykään eli ei se kotitrimmi niin tarkkaa ole.

Mitä tästä taas opimme.. Jos ei ole erityisen hyvä jossain, vaikkapa kerryn trimmaamisessa, niin pitää vain muuttaa jonnekin missä muut ovat vielä huonompia! =) Täällä me ollaan Rion kanssa ihan huomiotaherättäviä, mutta Suomessa taas on paljon muitakin hyvinhoidettuja kerryjä. Kaunista koiraa on toki helppo trimmatakin, Rio näyttää hyvältä vaikka olisi trimmi hieman sinnepäin.